Takaisin Piupaws kissalan alkusivulle

Genetiikkaa

Kissojen veriryhmä ei vaikuta kissan väriin mutta on tärkeä tieto monille kissakasvattajille.

Kissoilla on kolmea eri veriryhmää: A, B ja AB (erittäin harvinainen)
A-alleeli on dominoiva ja b on resessiivinen mutaatiomuoto. A veriryhmä voi olla joko AA tai Ab (= B veriryhmän kantaja). Serologisesta verikokeesta ei voida nähdä onko A veriryhmäinen kissa muotoa AA tai Ab, jolloin se on B veriryhmän kantaja ja voi saada B veriryhmäisiä pentuja toisen kantajan tai B veriryhmäisen kissan kanssa.

Veriryhmä voidaan DNA testata jolloin tiedetään myös kantaako kissa veriryhmää B. Valitettavati veriryhmän geenitestaus ei ole täysin luotettava ja voi antaa vääriä tuloksia. Luotettava testausmenetelmä on edelleen verikoe.

Kaikki pennut ovat veriryhmää A, mutta b veriryhmän kantajia.

Isä A veriryhmää (Ab), Emo A veriryhmää (Ab):

Pennut: 3/4 on A veriryhmää (joista 2/3 b kantajia), 1/4 B veriryhmää.

Isä A veriryhmää (Ab), emo B veriryhmää (bb):

Pennut: Puolet pennuista on A veriryhmää (ja b kantajia), puolet ovat B veriryhmää.

Neonataali isoerytrolyysi

B-veriryhmäisellä naaraalla on veressään anti-A vasta-aineita, jotka tihkuvat ternimaitoon. Jos B naaraan astuttaa A uroksella, emon vasta-aineet imeytyvät pentujen verenkiertoon ja hajoittavat pennun punasoluja. Pentu sairastuu anemiaan ja pahimmassa tapauksessa kuolee.

Joillakin B naarailla on hyvin vähän antia-A vasta-ainetta, jolloin sen pennut selviävät ilman vaurioita. Usein kuitenkin vasta-ainemäärä kasvaa pentue pentueelta. Vaikka emolla ensimmäinen pentue selviäisi, toinen tai sitä seuraava pentue voi jo saada pahoja vaurioita. Joillakin naarailla on niin paljon anti-A vasta-aineita, että yksikään pentu ei selviä.

Veriryhmistä ei ole ongelmaa, jos naaras on A ja kolli B. B veriryhmäistä kollia voidaan huoletta käyttää kummankin veriryhmän naaraille. B-naaraalle ei ole mitään pakottavaa syytä etsiä B-kollia, sillä pentujen käsin ruokkiminen on hyvin yksinkertaista. Kokemusten perusteella pennut kasvavat ja kehittyvät vallan mainiosti, vaikka niitä on heti syntymän jälkeen ruokittu keinomaidolla.

Vasta-aineet ovat suurimolekyylisiä ja pystyvät imeytymään pentujen suoliston läpi vain ensimmäisten elintuntien aikana. Jos pentu ruokitaan käsin tai A-emon maidolla, suolisto kehittyy ja vasta-aineiden siirtyminen estyy. Pentu voidaan sitten antaa takaisin emon ruokittavaksi. Nykyään turvallisena rajana pidetään käsinruokintaa 16 tuntia. Emo voi muuten hoitaa pennut normaalisti mutta maidon imeminen on estettävä esim. sukkapuvulla.