Takaisin Piupaws kissalan alkusivulle

Genetiikkaa

Kesykissa (Felis catus) kuuluu kissaeläinten (Felinae) heimoon. Kesykissa on kehittynyt villikissasta (metsäkissa, Felis silvestris) mutta nykyään kesykissan katsotaan olevan oma lajinsa.

Felis suvun kissaeläimet:

Kiinanaavikkokissa (Felis bieti)
Kissa (Felis catus)
Viidakkokissa (Felis chaus)
Arokissa (Felis manul)
Hietakissa (Felis margarita)
Mustajalkakissa (Felis nigripes)
Metsäkissa (Felis silvestris)

Kissan sukulaisista löytyy kattavasti tietoa tunturisusi.com sivustolta.

Metsäkissa (Felis silvestris)

Alun perin kesykissat olivat väriltään ainoastaan ruskeatabbyja. Kaikki nykyisillä kotikissoilla esiintyvät värit ovat vuosituhansien aikana tapahtuneiden mutaatioiden aikaan saamia. Villikissan perimästä johtuen kaikilla kissoilla on enemmän tai vähemmän ns. haamukuvioita. Rotukissoilla haamukuvio on useimmilla roduilla ei-toivottua ja siksi jalostuksella sitä on vähennetty. Punaisilla kissoilla on aina haamukuvio ja kissasta saattaa olla päälle päin mahdoton tunnistaa onko se geneettisesti agouti vai voimakkaasti haamukuvioinen punainen.

Kissojen värit muodostuvat tummasta pigmentistä eli eumelaniinista ja kellertävästä pigmentistä eli feomelaniinista, jotka molemmat ovat melaniineja.

Lisäksi kissojen väritys muodostuu pigmentin puutteesta eli valkoisesta.Kaikki kissojen värit perustuvat näihin: musta, punainen ja valkoinen. Mustasta väristä on kaksi mutaatiota eli suklaa ja kaneli jolloin pigmentti on hieman erilainen.

Kissan nahka on aina väritön, kaljuillakin kissoilla väri johtuu värillisistä karvatupista. Kissoilla on väripigmenttiä ainoastaan nenässä ja tassunpohjissa.

Melanogeneesi

Melanosyytti on solu, joka tuottaa karvan ja ihon pigmenttihiukkaset, melanosomit
Värihiukkasissa tuotetaan joko
- eumelaniinia (tumma pigmentti)
- feomelaniinia (punainen pigmentti)                        
Kun karva kasvaa alhaalta ylöspäin eri geenit vaikuttavat siihen miten paljon ja mitä melaniineja muodostuu karvaan. Geeni muokkaavat melaniinien määrää (diluutio), vaihtelevat tummaa ja punaista pigmenttiä (agouti) tai pigmentti jää pois karvasta (inhibiittori).

Kuvassa melanosyytti joka sijaitsee karvatupessa. Karvan kasvaessa siihen tulee eri geenien vaikutuksesta joko eumelniinia tai feomelaniinia.

Hietakissa (Felis nigripes)